- Oma tili (kirjaudu sisään/rekisteröidy)
-
Yrityksille
Business links FI
- Takaisin
- Yrityksille
- Ratkaisut eri toimialoille
- Yritystulostimet
-
Yritysprojektorit
- Takaisin
- Yritysprojektorit
- Näyttöratkaisut
- Kannettavat projektorit
- Lyhyen heijastus- etäisyyden projektorit
- Erittäin lyhyen heijastus- etäisyyden projektorit
- Kiinteästi asennettavat projektorit
- Näyttö-ratkaisut
- Epsonin hybridityöskentelyratkaisut
- Opetusprojektorit
- TCO-sertifiointi
- Epsonin projektoriohjelmisto
- Yritysskannerit
- Ammattigrafiikka
- Ratkaisut vähittäiskaupan alalle
- Teollisuus
- Robotit
- Sovellukset ja palvelut yrityksille
- Laskurit
-
Kotiin
Home FI Links
-
Tuotteet
Products FI Links
- Tarvikkeet
- Verkkokauppa
-
Tietoja
About FI Links
- Tuki
- Etusivu
- Epsonin matka
EPSONIN MATKA
EPSONIN MATKA
Epson sai alkunsa upeasta luonnosta Suwajärven rannalla.
Yhteys tähän ekosysteemiin on osa yrityksemme toimintaa.
Uusien innovatiivisten tuotteiden kehittämisen ja teknologioiden on oltava osa hyvinvoivaa ympäristöä.
Tätä ajatusmallia edustavat Epsonin ainutlaatuiset, tehokkaat, kompaktit ja tarkat teknologiat. Se on osa DNA:tamme.
Yrityksemme luova ja haasteellinen historia sai alkunsa kellojen komponenttien kokoamisesta ja johti siihen, että kehitimme teknologioita, jotka vastaavat monista maailman ensimmäisistä tuotteista.
Teknologiamme tulostimista ja projektoreista robotteihin ja puettaviin laitteisiin helpottavat elämää maailmanlaajuisesti.
Vuonna 2022 Epson juhlii 80-vuotispäiväänsä. Lupaamme työskennellä edelleen yhteiskunnan ja planeettamme hyväksi ja luoda kestävän tulevaisuuden, joka rikastuttaa ihmisten elämää kaikkialla.
Yasunori Ogawa
Seiko Epson Corporationin johtaja
Viesti
Seiko Epson Corporation juhlii 80-vuotispäiväänsä vuonna 2022. Haluamme kiittää monia asiakkaitamme ja sidosryhmiämme heidän tuestaan.
Suwajärven lähistöllä sijaitseva Epson aloitti kellonosien valmistajana. Yhtiön perustaja lupasi olla saastuttamatta Suwajärveä, ja kunnioitamme edelleen tätä lupausta.
Epson on aina toiminut luovasti ja haastanut itsensä toimittamaan tuotteita ja palveluita, jotka ylittävät asiakkaiden odotukset ympäri maailmaa. Olemme kehittäneet tehokkaita, kompakteja ja tarkkoja teknologioita aina yhtiön perustusvuodesta 1942 lähtien.
Maaliskuussa 2021 uudistimme Epson 25 -yritysvisiomme, ja nyt toimimme Epson 25 Renewed -ohjelman mukaan. Siinä pyrkimykseksemme määritellään ”kestävän kehityksen saavuttaminen ja yhteisöjen rikastaminen”. Aiemmin yritimme käyttää vahvoja teknologioitamme innovatiivisten tuotteiden luomiseen. Tulevaisuudessa pyrimme myös ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia hyödyntäen teknologioitamme ja keskittymään erityisesti maailmanlaajuisten ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen.
Uskon, että yhtiömme tarkoitus on edistää yhteiskuntaa ja työntekijöiden tyytyväisyyttä. Uskon myös, että nämä kaksi asiaa ovat erottamattomia. Työntekijöistämme huolehtiminen ja yhteiskuntaan osallistuminen luo luottamusta ja ylpeyttä, mikä saa meidät vaikuttamaan yhteiskuntaan jatkossakin.
Jatkamme yhteistyötä monien sidosryhmiemme kanssa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi, kestävän kehityksen saavuttamiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi kaikkialla maailmassa.
Luku 1
Suwa, missä kaikki alkoi. Luonnon opetukset.
Jokaisella on kotikaupunkinsa.
Niin on meilläkin.
Suwa Japanin sydämessä.
Tarinamme alkoi vanhasta misovarastosta
ja perustui Hisao Yamazakin ja hänen yhdeksän työntekijänsä visioon.
Vartuimme täällä Suwajärven
ja Yatsugatake-vuorten ylänköjen ympäröimällä seudulla.
Tämä alue inspiroi meitä tänäkin päivänä.
Olemme oppineet paljon Suwalta.
Tapa elää sopusoinnussa luonnon kanssa
on siirtynyt sukupolvelta toiselle.
Näissä ankarissa olosuhteissa
eläneet ihmiset
ovat tarkkailleet Omiwatarin paineharjanteen halkeamia
Suwajärven jäisellä pinnalla.
Esi-isämme saivat kokea
ankaraa kylmyyttä, joka tunkeutui luihin ja ytimiin.
Mutta he pysyivät tällä maalla
juhlistaen maapalloa, luontoa ja Suwaa
ja elelivät sopusoinnussa järven ja vuorten kanssa.
Tämä elämäntapa oli luonnollista silloin ja niin on tänäkin päivänä.
Tämä on ammattitaitomme henki ja laatutuotteidemme inspiraatio.
Artikkeli
Alku: Suwajärven rannat, Naganon prefektuuri.
Tuotteet on valmistettu sopusoinnussa luonnon kanssa
Kahdeksan vuosikymmentä sitten Epson aloitti toimintansa kokoamalla kellonosia.
Naganon prefektuurissa Japanissa näet vehreää kasvistoa, Japanin Alppien majesteettiset huiput ja monenlaisia villieläimiä. Epsonin edelläkävijä Daiwa Kogyo aloitti liiketoimintansa 18. toukokuuta 1942 Naganon suurimman järven eli Suwajärven rannalla.
Alueen asukkaat ovat pitkään kunnioittaneet järven luontoa, asuneet kylissä ja vuorilla ja olleet kiitollisia maan antimista. Suwajärvi ilmentää luonnon kauneutta ja ankaruutta – ja ympäristön merkitystä. Ympäristön, jossa Suwan asukkaat ovat eläneet pitkään. Yli 2 000 vuotta sitten Jomon-kaudella asukkaat kalastivat Suwan vesillä ja louhivat sen jäätä, jota he kuljettivat järven toiselle puolelle. Suwajärvi oli vuosien ajan tärkeä elossapysymisen kannalta.
Kylmät ja ankarat talvet haittasivat maanviljelyä, joten Suwan asukkaat turvautuivat metsästykseen ja vuorien antimiin ravinnon saamiseksi ja oppivat elämään sopusoinnussa maan kanssa. Tämä läheinen suhde jatkuu edelleen. Suwan asukkaat olivat edelläkävijöitä, jotka kunnioittivat ympäristöä.
Tänä päivänä Epson työllistää noin 77 000 ihmistä ympäri maailmaa, ja maailmanlaajuinen yritysmyynti on yli triljoona jeniä. Kaikki alkoi kuitenkin vanhalta misovarastolta, jossa alettiin koota kellonosia.
Puhdas vesi ja raikas ilma loivat täydellisen ympäristön tarkkojen välineiden valmistamiseen.
Hisao Yamazaki näki menestymismahdollisuuksia tällä ei niin varakkaalla alueella, jossa raakasilkkiteollisuus oli aikoinaan menestynyt. Hän visioi alan, joka palauttaisi elinvoiman alueelle ja paikallisten elämään. Yamazaki palasi Suwaan ottamaan perheyrityksen haltuunsa.
Yhdessä Suwan pormestarin ja muiden merkittävien yritysjohtajien kanssa hän lähti tapaamaan Shoji Hattoria, Daini Seikosha -yrityksen (nykyään Seiko Instruments) toimitusjohtajaa, ja kertoi aikeestaan kehittää tarkempia työkaluja.
Ryhmä uskoi, että Suwan ilmasto oli kuin Sveitsin ilmasto, jossa kesän kosteus oli alhainen. Täten se olisi täydellinen ympäristö tarkkoja välineitä valmistavalle teollisuudelle. He uskoivat, että Suwa voisi olla idän Sveitsi, ja aloittivat kellojen valmistuksen. Yhtiöllä oli vain yhdeksän työntekijää.
Hisao Yamazakin visio elää yhä.
Yamazakin halu luoda vankka pohja japanilaiselle kelloteollisuudelle sai hänet keräämään osia 1940-luvun lopulla. Jos hänellä ei ollut tiettyjä osia, hän teki ne itse. 21. tammikuuta 1946 hänellä oli tarvittavat osat neljään kelloon. Hän kokosi kelloja yön aikana ja ne valmistuivat seuraavana päivänä.
Vain kaksi neljästä kellosta toimi, mutta tämä kokeilunhaluinen henki vallitsee Epsonilla edelleen.
Yamazaki osoitti selkeää periksiantamattomuutta sanoessaan: ”Aion antaa tälle kaikkeni. Meidän kaikkien on yhdistettävä voimamme, jotta voimme varmistaa, että liiketoimintamme saa täällä jalansijaa.”
Tämä tunteellinen toteamus inspiroi Epsonia edelleen. Myöhemmin Shoji Hattori, josta tuli yrityksen toimitusjohtaja, kuvaili Yamazakia rehelliseksi ja ahkeraksi mieheksi. Yamazakin asenne vaikuttaa edelleen Epsonin yrityskulttuuriin.
Luku 2
Me Seiko Epsonilla olemme sitoutuneita ottamaan ympäristön huomioon tuotteidemme valmistuksessa.
Tämä on lupaus, jonka olemme antaneet Suwalle.
Yhtiömme ponnistaa upean luonnon ympäröimästä paikasta järven rannalta. Jopa ne, jotka tuntevat alueesta vain yhtiömme toimipaikan, ymmärtävät, kuinka kaunis koko ympäröivän alueen on oltava. Yhtiömme perustaja Hisao Yamazaki lupasi, ettemme koskaan saastuttaisi Suwajärveä vaan edistäisimme sen kauneuden säilyttämistä. Luonto on majesteettisuudestaan huolimatta herkkä ja haavoittuvainen, ja vaikka valmistaisimme maailman parhaita tuotteita, sillä ei olisi suurtakaan arvoa, jos samalla tuhoaisimme luontoa.
Synnyimme sopusoinnussa yhteisömme ja luonnon kanssa. Suwajärvi syntyi mannerlaattojen liikkumisen seurauksena miljoonia vuosia sitten. Suwalla on luonnollisesti menneisyys ja nykyisyys. Yamazaki antoi lupauksen Suwajärven suojelemisesta vastineeksi oikeudesta perustaa tuotantoa alueelle. Hänen visionsa on kantanut sukupolvesta toiseen ja tuottanut myös nykyiset arvomme. Ilman luontoa liiketoimintamme ei olisi mahdollista.
Kun katsomme ympärillemme, näemme korkealle taivaisiin kurottelevia ylväitä puita. Ja tarkasti kuuntelemalla kuulemme, että elämää on joka puolella. Suwajärvi kimmeltelee vielä nykyäänkin erityisen upeana. Luonnon ihmeellistä anteliaisuutta oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Ammattitaitomme on saavuttanut maailman kaikki kolkat, ja jatkamme edelleen uuden luomista samalla kun pyrimme edistämään ratkaisujen löytämistä erilaisiin haastaviin maailmanlaajuisiin ongelmiin.
Valmistusta sopusoinnussa luonnon kanssa.
Missiomme on ollut perustamisestamme lähtien ottaa ympäristö huomioon ja valmistaa tuotteemme sopusoinnussa luonnon kanssa.
”Emme saa koskaan saastuttaa Suwajärveä.” Näin sanoi aikoinaan perustajamme Hisao Yamazaki. Liiketoimintamme harjoittamiseksi näillä luonnon ympäröimillä rannoilla olemme alusta lähtien kehittäneet harmonisen suhteen paikalliseen yhteisöön ja työskennelleet ympäristön suojelemiseksi – tämä on ollut missiomme alusta lähtien.
Puhdistamme tuottamamme jätevedet Suwajärven suojelemiseksi, ja 1970-luvulla kehitimme ja otimme käyttöön saastuttamisen ehkäisemiseksi omia vapaaehtoisia ympäristöstandardeja, jotka ovat tiukempia kuin saastuttamisen ehkäisemisestä annetut oikeudelliset ja sääntelyrajoitukset.
Valmistajan näkökulmasta uusien tuotteiden kehittäminen ja toimittaminen eteenpäin on lähes aina toimintaa, joka vaikuttaa negatiivisesti ympäristöön. Ympäristönsuojelun ja liiketoiminnan tasapainottaminen on kuitenkin aina ollut Seiko Epsonin liiketoiminnan ytimessä. Se on sukupolvelta toiselle periytyvä toimintakulttuurimme, josta on pidetty kiinni myös kansainvälisen liiketoimintamme kasvaessa ja laajentuessa.
Teknologialla ja tiedolla ei ole paljoakaan arvoa ilman ihmisyyttä ja luovuutta.
Esimerkiksi 1980-luvulla, kun maailmassa herättiin tiedostamaan otsonikerroksen ohentumiseen liittyvät vaarat, Seiko Epsonista tuli maailman ensimmäinen yhtiö, joka lupasi lopettaa CFC-yhdisteiden käytön. Sen aikaisen toimitusjohtajamme Tsuneya Nakamuran sanoin: ”Emme voi käyttää jotakin, jonka tiedämme vahingoittavan ympäristöä. Teknologialla ja tiedolla ei ole itsessään arvoa, vaan vasta ihmisyys ja luovuus tekevät niistä hyödyllisiä ja arvokkaita niitä hyödyntävien ihmisten käsissä.” Vuonna 1992 yhtiö onnistui poistamaan käytöstä kaikki määrätyt CFC-yhdisteet Japanissa ja seuraavana vuonna myös maailmanlaajuisesti.
Nakamura kommentoi vielä seuraavasti: ”Vaikka ei ollut olemassa toimivaa ja tehokasta vaihtoehtoa, jatkoimme CFC-yhdisteistä luopumista ilman selkeitä menestysnäkymiä ja kyseenalaistaen sen, mikä on mahdollista. Saimme työstämme Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluviraston Stratospheric Ozone Protection Award -palkinnon, jonka otin vastaan Washingtonissa kaikkien työntekijöidemme puolesta. Se oli ikimuistoinen kokemus.”
Vielä nyt, 80 vuotta perustamisemme jälkeenkin vakaumuksemme ja arvomme pysyvät muuttumattomina ja vahvoina. Vuonna 2016 toimme markkinoille PaperLab A-8000:n, toimistokäyttöön tarkoitetun paperinvalmistusjärjestelmän, joka tuhoaa luottamukselliset paperiasiakirjat ja kierrättää paperin kuivaprosessin avulla, minkä ansiosta saadaan säästettyä arvokasta luonnonvaraa – vettä.
Olemme myös sisällyttäneet kestävän kehityksen pitkän aikavälin visioomme. Ympäristövisio 2050 -raportissamme on määritetty, että olemme kyseiseen vuoteen mennessä hiilinegatiivisia ja luopuneet täysin maanalaisten luonnonvarojen käytöstä. Vaikka tämä on suuri tavoite, aiomme pitää kiinni sen saavuttamisesta.
Mitä yhteiskunnallisia ongelmia voimme teknologioidemme avulla ratkaista?
Pienenä yhtiönä, joka on syntynyt keskellä rikasta luonnonmaisemaa ja kasvanut toimimalla rinnakkain paikallisen yhteisön kanssa, meille on tärkeää jatkaa vielä nykyäänkin toimimista yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisen hyväksi.
Yhtiötämme sen perustamisesta lähtien ohjanneet ajatukset ovat edelleen vankkumaton osa myös nykyistä johtamisfilosofiaamme, jonka olemme tiivistäneet sanoihin: ”Maa on ystävämme”.
Luku 3
Me annoimme maailmalle tarkan ajan.
Tärkein projektimme alkoi vuonna 1959. Projekti 59A asetti uudet standardit ajan mittaamiselle, ja sen tuloksena syntyi kaikkea mekaanisista kelloista uusiin teknologioihin Projektin tavoite oli luoda seuraavan sukupolven erittäin tarkkoja kelloja, joiden oli määrä muuttaa urheilukilpailuja. Tämä johti maailman ensimmäisen kvartsikellon kehittämiseen ja oli myös lähtökohta kompaktien, tehokkaiden ja tarkkojen teknologioidemme synnylle. Nämä teknologiat heijastelevat täydellisesti ajattelutapaa, joka meillä vielä nykyäänkin on.
Kaikki alkoi unelmasta muuttaa maailmaa. Otimme osaa kansainväliseen kellokilpailuun, joka pidettiin Sveitsissä, mekaanisten kellojen valmistuksen ykköspaikassa. Ensimmäinen yrityksemme rannekellojen saralla päättyi epäonnistumiseen, mutta tämä epäonnistuminen vain ajoi meitä yrittämään uudelleen. LTyöntekijöidemme väsymättömän panostuksen ansiosta saimme myöhemmin kehitettyä tarkkoja ajanottolaitteita ja voitimme myös joitakin maailman arvostetuimmista palkinnoista.
Meille kyse ei kuitenkaan ole palkinnoista. Tärkeintä on tarkan ajan tarjoaminen ihmisille joka puolella maailmaa. Niinpä toimme koko maailman saataville kvartsiteknologiamme, joka on kompaktien, tehokkaiden ja tarkkojen teknologioiden kehittämisen eteen näkemämme vaivan hedelmä. Nyt tämä patentoitu teknologia on käytössä joka puolella maailmaa ja antaa kaikkien käyttöön erityisen tarkan ajan. Uskomme, ettei aika kuulu kenellekään – meillä kaikilla on siihen oikeus. Välissä on kulunut useita vuosia, mutta tavoitteemme on edelleen kehittää kompakteja, tehokkaita ja tarkkoja teknologioita.
Kokonaisvaltaista kellonvalmistusta. Haaste tulla parhaaksi vaatii tarkkuutta.
Vastaus tähän haasteeseen oli kehittää tehokkaita, kompakteja ja tarkkoja teknologioita.
Tehokkaiden, kompaktien ja tarkkojen teknologioiden taustalla vaikuttava ajattelu.
Yhtiömme tavoite on aina ollut kehittää ja valmistaa tuotteita, joissa käytetyt teknologiat säästävät energiaa, aikaa, vaivaa ja tilaa.
Nykyisiin kelloihin verrattuna 1900-luvun puolivälin kellot tarvitsivat enemmän virtaa ja olivat suurempia ja vähemmän tarkkoja. Tavoitteena oli tehdä kelloista pienempiä, tarkempia ja tehokkaampia.
Tämän seurauksena Seikon kellot ovatkin nykyään käytännöllisiä tuotteita, jotka tekevät elämästä värikkäämpää. Epsonin työntekijöiden pyrkimyksenä on aina ollut panostaa tehokkaisiin, kompakteihin ja tarkkoihin teknologioihin ja välittää nämä samat ominaisuudet myös yhtiömme tuotteisiin ja koko maailmalle.
Daiwa Kogyo ja Daini Seikoshan Suwan tuotantolaitos – joka yhdistyi Suwa Seikoshan kanssa vuonna 1959 – aloittivat rannekellojen täysimittaisen tuotannon vuoden 1945 jälkeen. Muutamien erityisen taitavien insinöörien ansiosta yhtiö kehitti vuonna 1959 Japanin ensimmäisen alkuperäiselle suunnittelulle pohjautuvan rannekellon, Marvelin. Japanilaiset pitivät sitä uskomattomana saavutuksena sen tarkkuuden ja laadun vuoksi, ja Marvel ottikin haltuunsa viisi ensimmäistä sijaa Japanin kansainvälisen kaupan ministeriön ja alan laatuvertailun testauslautakunnan ylläpitämässä japanilaisten kellojen arviointitaulukossa.
Vuoteen 1958 mennessä yhtiö oli ottanut haltuunsa yhdeksän ensimmäistä sijaa laatuvertailun testauslautakunnan kansainvälisten kellojen arviointitaulukossa. Seiko Epson ei kuitenkaan koskaan tyydy vallitsevaan tilanteeseen, vaan tässäkin tilanteessa se pyrki nousemaan alan johtavaksi yhtiöksi maailmassa.
Projekti 59A ja maailman ensimmäisen kvartsirannekellon synty.
Tämä tapahtuma oli alkusysäys tehokkaiden, kompaktien ja tarkkojen teknologioiden synnylle. Projekti 59A:n (nimitys, jota projektista käytettiin yhtiön sisällä) pohjalta syntyi sittemmin kello, joka muutti kellonvalmistuksen.
Nimi viittaa vuoteen 1959, ja kirjain ”A” merkitsee projektin tärkeyttä. Projekti alkoi kolmesta ehdotuksesta. Nämä olivat elektroninen äänirautakello (ala, jolla eräs toinen yhtiö oli jo johtavassa asemassa maailmassa), kello, jossa oli sähköinen tasapainoratas, sekä kvartsikello, jotka olivat tuohon aikaan vielä vaatekaapin kokoisia.
Kahteen ensimmäiseen ehdotukseen liittyi kriittisiä heikkouksia, joten ponnistelut suunnattiin kvartsikelloon, joka myöhemmin muuttikin ajanoton tulevaisuuden. Ensimmäiset kehittämämme kvartsikellot olivat edelleen pöytäkellon kokoisia, mutta yhtiö alkoi lähettää kellojaan Sveitsissä järjestettävään Neuchâtelin kronometrikilpailuun, jota pidettiin tärkeimpänä foorumina kelloihin kohdistuvien vaatimusten määrittämisessä. Yhtiö ponnisteli jatkuvasti tehdäkseen kelloistaan entistä pienempiä ja tarkempia ja alkoikin vähitellen voittaa palkintoja, alkuun laivakronometrien ja laivakellojen kategorioissa, ja asettamaan näin maailmalle uusia standardeja. Samalla kun yhtiö hioi teknologioitaan osallistumalla observatorioiden järjestämiin kronometrikilpailuihin, se myös pienensi kellojensa kokoa ja virrankulutusta osallistumalla käytännöllisiin haasteisiin, kuten Etelämantereella toimineen tarkkailujoukon toimintaan ja Shinkansenin luotijunaprojektiin. Kymmenen vuotta 59A-projektin alun jälkeen vuonna 1969 Seiko esitteli viimein maailman ensimmäisen kvartsirannekellon, Seiko Quartz Astron 35SQ:n.
Massatuotantoa maailmanlaajuisella tasolla valmistuksen automatisoinnin ja laajentumisen ansiosta.
Seiko Epson alkoi kiinnittää joksikin aikaa huomiota tuotantoon ja virtaviivaisti 1960-luvun puolivälissä suunnittelun, työvoiman jakamisen ja automatisoidun kokoonpanon, koska tarkkuus vaati erityisen hyvää koordinointia. Kehitimme automatisoidun teknologian, joka on myös nykyisten valmistusratkaisujemme – tai robotiikan – lähtökohta. Vuonna 1983 yhtiö aloitti tarkkuuskokoonpanorobottien ulkoisen myynnin, ja vuoteen 2009 mennessä työ oli levinnyt laajalle. Myöhemmin käyttöön otettiin kompaktit 6-akseliset robotit, jotka ovat optimaalinen apu pienten osien tarkkaan kokoamiseen.
Samalla kun kellonvalmistuksen automatisointi kehittyi, Seiko Epsonista tuli johtava rannekellojen valmistaja maailmanlaajuisella tasolla.
Teknologian on määrä hyödyttää kaikkia, ei vain muutamia harvoja ja valittuja
Yhtiö ei ainoastaan jatkanut kvartsikelloteknologian kehittämistä vaan pyrki myös parantamaan mekaanisten kellojen tarkkuutta ja haastoi siinä joitakin alan suuria nimiä Neuchâtelin kronometrikilpailussa. Seiko ilmoitti kilpailuun ensimmäisen mekaanisen kellonsa vuonna 1964, mutta sijoittui tuolloin heikosti vasta sijalle 144.
Tämä huono tulos toimi kuitenkin innoituksena kehittymiselle, ja vuonna 1968 Seiko nousi kärkisijoille Geneven observatorion järjestämässä kronometrikilpailussa. Tämä tulos oli vahvistus tarkkuusteknologiamme toimivuudesta. Voittajien joukossa oli Kyoko Nakayama, ensimmäinen nainen, jolle on myönnetty Contemporary Master Craftsperson -titteli ja myös ensimmäinen nainen kilpailun pitkässä historiassa, joka koskaan osallistui kellonvirittäjien kilpailuun ja voitti sen.
Tarkkuuskilpailut ovat kuin F1-kilpailuja siinä mielessä, että osallistuvat tuotteet eroavat suurestikin kaupallisista tuotteista. Jotta saatiin tarjottua parempia tuotteita myös laajemmalle joukolle ihmisiä, kellojen kehittämisen myötä saavutettujen teknologioiden ja taitojen pohjalta päädyttiin luomaan Grand Seiko -tuotemerkki.
Emme siis rajanneet kehittämiämme teknologioita luodaksemme kompakteja, tehokkaita ja tarkkoja kelloja ainoastaan harvoille ja valituille. Sen sijaan annoimme teknologiamme laajempaan käyttöön, jotta jokainen saisi nautti huippulaatuisista ja tarkoista kelloista. Tuloksena oli kvartsirannekelloja, jotka perustuivat Japanissa kehitetylle teknologialle, mutta jotka levisivät kaikkialle maailmaan ja toivat tarkat kellot ihmisten ranteisiin ympäri maailmaa.
Seiko Epson uskoo vielä nykyäänkin vahvasti, etteivät teknologiat yksinään ratkaise ongelmia, vaan siihen tarvitaan myös oikeaa ajattelutapaa työntekijöiltä.
Kompaktit, tehokkaat ja tarkat teknologiat vähentävät ympäristövaikutuksia, ja tämä asenne on laajentunut antamaan luottamusta ja toivoa sekä työntekijöille että yhteisöille ympäri maailmaa.
Luku 4
Jos jotakin ei ole olemassa, me teemme sen.
Japanissa kävi kova kuhina. Olimme pysäyttäneet kellot voittoaikaan.
Arvostettu kansainvälinen urheilutapahtuma täytti maan innostuneella jännityksellä vuonna 1964. Joka puolelta maailmaa saapuvat urheilijat olivat harjoitelleet ja omistaneet elämänsä tätä yhtä tapahtumaa varten. Tunnit, minuutit ja sekunnit määrittivät sen, kuka voittaa ja kuka häviää. Ja me vastasimme ajanotosta. Kuulutimme tätä maailmalle iskulauseella ”Askeleen edellä perinteistä ajanottoa”.
Maailma juhli tätä uutta tarkkuutta ja nopeutta, joka aloitti uuden aikakauden olympialaisten ajanoton historiassa. Tämä menestys johti myöhemmin myös maailmaa muuttavien tulostusinnovaatioiden, kuten ensimmäisen kompaktin ja kevyen digitaalitulostimen, sekä kvartsikellon syntyyn.
Kehitimme ja valmistimme kompakteja, tehokkaita ja tarkkoja teknologioita, joita tarvittiin täysin uudenlaisen kvartsikellon osien valmistamiseen, jollaista maailmassa ei oltu vielä koskaan ennen nähty. Jonkun luominen tyhjästä ei ole koskaan helppoa.
Yksi nollasta. Kaksi yhdestä. Etäisyys on sama, mutta ero on valtava. Jotkut sanovat, että Suwajärvi ja sitä ympäröivät maat ovat Edo-kaudella tapahtuneen uudisraivauksen peruja. Myös tämä maa-alue on siis ihmiskätten työn tulosta. Synnytämme sitä, mitä ei vielä ole olemassa. Tämä asenne on Epsonin liikkeellepaneva voima valmistuksen taustalla.
Jos jotakin ei ole olemassa, me teemme sen.
Tällainen luovuutta painottava ja haasteita pelkäämätön ilmapiiri on juuri se, mikä saa aikaan monia maailman ensimmäisistä.
Kelloista tulostimiin: Seiko Epsonin vähemmän tunnettu historia.
Nykyään, vuonna 2022, Seiko Epson – tai lyhyemmin Epson – tunnetaan ennen kaikkea tulostimistaan ja projektoreistaan.
Seiko Epsonin juuret ovat kuitenkin kellonvalmistuksessa. Moni ei kuitenkaan tiedä, mikä johti Epsonin liiketoiminnan laajenemiseen. Vuonna 1964 järjestetty kansainvälinen urheilutapahtuma, jossa Seiko toimi virallisena ajanottajana, oli vedenjakajahetki yhtiön historiassa.
Kilpailutulosten nopeaa ja tarkkaa mittaamista ja tallentamista
Tapahtuman teemana oli tiede, ja viralliseksi ajanottajaksi valittiin Seiko iskulauseella ”Askeleen edellä perinteistä ajanottoa”. Olympialaisissa oma osansa oli myös Epsonilla, joka kuului Seiko Groupiin ja nimettiin myöhemmin Suwa Seikoshaksi. Yhtiö oli kehittänyt 59A-projektin kvartsikelloteknologian pohjalta kristallikronometrin. Lisäksi yhtiö oli kehittänyt tulostavan ajanottolaitteen, jota se myös myi jonkin aikaa. Tämän oskillaattorityyppisen digitaalisen kvartsiajanottokellon ominaisuuksia olivat sähköinen ajanotto, digitaalinen näyttö ja tulostusmahdollisuus.
Nämä innovaatiot valmistivat tietä ennennäkemättömälle nopeudelle ja tarkkuudelle, mikä sai yhtiön ajanottoon liittyvän liiketoiminnan kukoistamaan. Lausahdus ”ensimmäistä kertaa koskaan kukaan ei valittanut ajanotosta” kertoi kaiken olennaisen.
Tätä menestystä seurasi maailman ensimmäisen kompaktin ja kevyen digitaalitulostimen, EP-101:n, kehittäminen (vuonna 1968). Seuraavana vuonna julkaistiin maailman ensimmäinen kvartsikello, Seiko Quartz Astron 35SQ.
EP-101:n kehitysvaiheet
Vuoden 1964 urheilutapahtumaa seuraavina vuosina yhtiö kehittyi useilla aloilla toimivaksi valmistajaksi, joka hoiti itse oman markkinointinsa, myyntinsä ja huoltonsa. 1960-luvun loppupuolella, kun ensimmäiset pöytälaskimet tulivat markkinoille, yhtiö alkoi keskittyä pieniin tulostimiin, joita saatettiin käyttää yhdessä laskinten kanssa. Tuloksena oli EP-101:n kaupallistaminen vuonna 1968.
EP-101 oli alkusysäys uudelle aikakaudelle digitaalisen tulostuksen saralla. Tulostin oli niin kevyt ja pieni, että se mahtui jopa kämmenelle. Lisäksi se käytti virtaa vain kahdeskymmenesosan siitä, mitä perinteiset tulostimet. Epson kehitti tulostimen asenteella ”jos jotakin ei ole olemassa, me teemme sen”. Tästä tietojärjestelmälaitteiden alan konseptista tuli tilaisuus hyödyntää niitä kompakteja, tehokkaita ja tarkkoja teknologioita, joita yhtiö oli kehittänyt jo kellonvalmistuksen yhteydessä. EP-101 ylitti kaikki odotukset, ja sitä myytiin ajan saatossa yhteensä 1,44 miljoonaa kappaletta.
Tulostavaa EP-101-ajanottolaitetta käytettiin nopeaan ja tarkkaan ajanottoon kansainvälisissä urheilutapahtumissa, ja sen kehitys toimi pohjana myös muille tulostusratkaisuille, joita pidetään nykyään yhtiömme ydinliiketoimintana.
Ei koskaan tyytymistä vallitsevaan tilanteeseen. Erityisen korkeat ammattitaidon standardit.
Haaste kehittää kvartsirannekello jatkui. Tavoitteena oli saada pienennettyä kvartsikello rannekellon kokoon ja säästää näin tilaa ja virtaa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi yhtiöllä oli monia esteitä voitettavana. Tarkemmin sanottuna tehtävänä oli valmistaa kristallioskillaattori, elektroniikkapiirejä ja moottori koossa, jota ei ollut vielä olemassa. Lopulta Epson päätyi valmistamaan ne itse, sillä niiden teettäminen ulkopuolisella taholla olisi vain tuonut mukanaan uuden joukon ongelmia.
Vuonna 1969 yhtiö pääsi viimein esittelemään maailman ensimmäisen kvartsirannekellon, Seiko Quartz Astronin. Tämä käynnisti uuden aikakauden ajan mittaamisen saralla, ja sitä seurasi useita muitakin saavutuksia ja kunnianosoituksia, kuten arvostettu IEEE Milestone Award -palkinto (vuonna 2004) sekä Heritage of Future Technology -palkinto (vuosina 2018 ja 2019), jotka olivat tunnustus yhtiön ponnisteluista maailmaa rikastuttavien teknologioiden kehittämisen eteen. Saavutusten joukossa oli myös vuonna 1978 julkaistu ensimmäinen digitaalinen LCD-kvartsikello, jossa oli kuusinumeroinen näyttö.
Kaikki tuotteet tulostavasta ajanottolaitteesta ja EP-101:sta kvartsikellon kaupallistamiseen edustavat innovaatioita. Jos jotakin ei ole olemassa, me teemme sen itse. Tämä luovuutta painottava ja haasteita pelkäämätön asenteemme on säilynyt vahvana vuodesta toiseen ja kukoistaa vielä nykyäänkin.
Luku 5
Luovuutta painottava ja haasteita pelkäämätön asenne säilyy vahvana.
Aina ja ikuisesti, asiakkaidemme hyväksi.
Ensimmäinen digitaalitulostin EP-101 tuotti lisäarvoa maailmalle.
Nimemme Epson heijastelee haluamme luoda tulostimia, jotka kulkevat EP-101:n jalanjäljissä. Tulostimia, jotka ovat EP:n jälkeläisiä, englanniksi EP SONs. Olemme vuosien saatossa synnyttäneet monia tällaisia jälkeläisiä kaikkialle maailmaan, myös Japanin ulkopuolelle.
Olemme istuttaneet valokuvien kotoJokaisen vuorenhuipun taustalla on kuitenkin paljon muutakin. Tavoitteet eivät ole jotakin, jonka joku muu voi määrittää. Ne täytyy määrittää itse.
Riippumatta siitä, mitä ajanjaksoa elämme, meidän täytyy puskea eteenpäin. Olipa kyse kodeista tai toimistoista tai kaupallisesta tai teollisesta ympäristöstä missä päin maailmaa tahansa, meidän täytyy tarttua haasteeseen sulkea materiaalikierto ja lisätä arvoa sille,mikä on jo käytössä. Käytämme, mitä tarvitsemme, silloin kun sitä tarvitsemme ja vain tarvitsemamme määrän.
Tarinamme alkoi Suwan rannoilta Naganosta. Aivan kuten edeltäjämme avasivat tietä uuteen maailmaan, mekin toimimme tiennäyttäjinä matkalla kohti tulevaisuutta ja kestävää kehitystä tukevan toiminnan saavuttamista ja yhteisöjen tukemista.
Yksi Epsonin tavoitteista on auttaa ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia eri puolilla maailmaa.
Mahdollisimman monia ihmisiä tavoittavia maailmanlaajuisia ratkaisuja.
Epsonin visio on hyödyntää uusia teknologioita maailman ongelmien ratkaisemiseksi ja unelmien toteuttamiseksi.
Perustimme Epson-tuotemerkin vuonna 1975 tavoitteenamme kehittää uusia tulostimia ja muita tietojärjestelmälaitteita ja murtautua maailmanlaajuisille markkinoille. Tuotemerkin nimi heijastelee haluamme luoda jatkuvasti uusia tuotteita ja palveluita, toisin sanoen EP:n jälkeläisiä, englanniksi ”sons”, useilla eri aloilla. Esikuvanamme toimii tässä EP-101-digitaalitulostin, joka oli suuri menestys ja tuotti paljon lisäarvoa asiakkaillemme.
Samana vuonna perustimme myös ensimmäisen ulkomaisen myyntikonttorimme, Epson America, Inc:n. Nykyään Epsonilla on maailmanlaajuinen myyntiverkosto, ja se toimittaa tuotteita ihmisille ympäri maailmaa.
EP-101:stä alkaneet tulostusalan innovaatiomme johtivat seuraavaksi maailman ensimmäisen värimustesuihkutulostimen, Epson Stylus Colorin, kehittämiseen. Tämä 720 dpi:n resoluutiolla varustettu tuote loi pohjan kodeissa tapahtuvan väri- ja valokuvatulostuksen kulttuurille. Vuonna 1989 toimme markkinoille VPJ-700-LCD-projektorin, ja siitä lähtien olemme kehittäneet ja vaalineet projektoreilla suurille näytöille heijastettavaa esityskulttuuria. Nykyään Epsonin asiantuntemus ulottuu vielä paljon tulostus- ja projektoritekniikkaa laajemmallekin. Innovaatiomme ovat mullistaneet teollisen valmistuksen. Anturiteknologiamme parantaa elämiä. Tutkimuksemme tuottaa ratkaisuja ympäristöongelmiin. Epson tuottaa lisäarvoa maailmalle.
Tulostusalan innovaatioita
Epson aloitti yhden ydinliiketoimintansa, mustesuihkutulostimien, kehittämisen vuonna 1978. Tähän liittyen tulostinpäissä alettiin käyttää pietsotekniikkaa, joka on Epsonin mustesuihkutulostimien keskeisin teknologia. Menetelmä ei käytä musteensyöttöön lämpöä, minkä ansiosta tulostuspäät ovat kestävämpiä ja säilyttävät erinomaisen suorituskykynsä erityisen pitkään. Pietsotekniikan edistysaskeleet johtivat PrecisionCore-tulostuspäätekniikan syntyyn. Nämä tulostuspäät tuottavat hämmästyttävän hyvän kuvanlaadun huomattavasti suuremmilla tulostusnopeuksilla, ja lisäksi ne kuluttavat vain vähän virtaa. Tämä ydinteknologia sopii useisiin käyttötarkoituksiin kodeissa, toimistoissa, teollisuudessa sekä kaupallisissa ympäristöissä.
Teknologiamme
Pietsomenetelmä tulostusalan innovaatioiden alkuvaiheessa
Teknologioiden ja yhteiskunnallisen panostuksen jatkuva kehittyminen
Pietsomenetelmä käynnisti täysin uuden vaiheen tulostusalan innovaatioiden saralla.
Teknologioiden ja yhteiskunnallisen panostuksen jatkuva kehittyminen
Epsonin patentoitu Micro Piezo -mustesuihkutekniikka
Epsonin Micro Piezo -tulostuspäät ovat tärkein osa kaikkia Epsonin mustesuihkutulostimia. Tämä ainutlaatuinen teknologia on ollut Epsonin tulostusratkaisujen liiketoiminnan kasvun ehdoton kulmakivi.
Mustesuihkutulostus tapahtuu syöttämällä erittäin pieniä mustepisaroita suoraan tulostusmateriaaleille, kuten paperille. Aluksi yleisin mustesuihkutulostusteknologia oli lämpömustesuihkutulostus, jossa mustepisaroiden syöttäminen tapahtuu lämmön avulla. Epson päätti kuitenkin keskittyä pietsosähköiseen tekniikkaan ja on jatkanut määrätietoisesti kyseisen teknologian kehittämistä.
Pietsosähköiset tulostuspäät syöttävät mustetta mekaanisesti musteen lämmittämisen sijaan. Tähän tarvittava mekaaninen voima tulee pietsosähköelementeistä, jotka muuttavat muotoaan, kun niihin kohdistuu jännitettä. Koska pietsosähköiset järjestelmät eivät lämmitä mustetta, niitä voidaan käyttää yhdessä paljon useamman erityyppisen musteen kanssa ja ne ovat myös paljon lämpöä käyttäviä järjestelmiä kestävämpiä. Pietsosähköiset tulostuspäät ohjaavat tarkasti sitä, mihin mustepisaroita päätyy, mikä varmistaa sekä erinomaisen kuvanlaadun että suuret tulostusnopeudet.
Epsonin ensimmäinen mustesuihkutulostin IP-130K (joka tunnetaan Japanin ulkopuolella nimellä SQ-2000) julkaistiin vuonna 1984. Se oli pietsosähköinen järjestelmä, joka sai hyvän vastaanoton yritysmaailmassa. Epsonin pyrkimykset kehittää pietsosähköisiä tulostuspäitä aina vain paremmiksi huipentuivat lopulta Micro Piezo -tekniikan syntyyn.
Kyseinen kehityspolku oli äärettömän jyrkkä ja hankala, mutta Epsonin tutkimus- ja tuotekehitystiimi voitti monet matkan varrella vastaan tulleet haasteet ja esteet.
Viimein vapaa reitti Micro Piezo -tekniikan käyttöön ottamiseen
Vuoden 1980 tienoilla Epsonin tulostusliiketoiminta koki nopeaa kasvua. Kasvun taustalla olivat TP-80, yhtiön ensimmäinen matriisitulostin (vuodelta 1979), sekä MX-80, henkilökohtaisiin tietokoneisiin liitettävä tulostin (vuodelta 1980).
Markkinatilanne muuttui kuitenkin äkillisesti, kun eräs kilpailija julkaisi vuonna 1984 lasertulostimen. Matriisitulostimilla ei yksinkertaisesti voitu saavuttaa lasertulostimien laatua ja nopeutta. Epson tunnisti välittömästi tästä aiheutuvan uhan liiketoiminnalleen ja reagoi tilanteeseen nopeasti.
Muutaman seuraavan vuoden sisällä Epson törmäsi ratkaisuun, jonka avulla se saattoi selvitä tästä uhasta. Kyseessä oli pietsosähköinen tekniikka. Vuonna 1989 eurooppalainen yhtiö ehdotti pietsoelementtien käyttämistä toimilaitteina matriisitulostimien tulostuspäissä. Tällöin samaisessa kokouksessa paikalla ollut Epsonin tuotekehitystiimin jäsen sai idean pietsosähköelementtien käytöstä pietsosähköisissä tulostimisissa matriisitulostinten sijaan. Tämä oli ensimmäinen merkittävä askel kohti Epsonin Micro Piezo -tekniikan syntyä.
Tähän asti Epsonilla oli ollut vaikeuksia pietsosähköelementtien muotoon liittyvien suurten käyttöjännitteiden ja pienten muutosten kanssa. Nyt Epsonilla kuitenkin ymmärrettiin, että nämä ongelmat saataisiin ratkaistua monikerroksisilla pietsosähköelementeillä, joiden muoto muuttuu huomattavasti enemmän jopa pienemmillä jännitteillä. Tämän havainnon ansiosta Epson pystyi luomaan tekniikan, joka kykeni pärjäämään kilpailussa laser- ja lämpömustesuihkutulostimia vastaan.
Jatkuvasti kehittyvät Micro Piezo -tulostuspäät ja niiden vaikutus yhteiskuntaan
Micro Piezo -tekniikan kehittäminen edellytti suurten teknisten haasteiden ratkaisemista. Pietsosähköelementit on ensinnäkin valmistettu keraamisesta materiaalista. Perinteinen tapa valmistaa näitä elementtejä oli polttaa keramiikka ensin tiilien tavoin, viipaloida se sitten ohueksi ja hioa lopuksi haluttuun paksuuteen. Keraaminen materiaali muuttuu kuitenkin poltettaessa erittäin hauraaksi, minkä johdosta pietsosähköelementit murtuivat tai rikkoutuivat, kun ne hiottiin tiettyä paksuutta ohuemmiksi.
Tämän teknisen ongelman voittamiseksi tuotekehitystiimi keksi ajatuksen pietsosähköelementtien luomisesta pinoamalla useita ohuita, noin 20 mikrometrin paksuisia kerroksia päällekkäin. Näin saatiin ikään kuin keraaminen kondensaattori, joka voitiin sitten paloitella sopiviin muotoihin toimilaitteen valmistamiseksi. Ohut pietsoelementti saatiin siis muodostamalla monikerroksinen rakenne ennen elementin polttamista, minkä jälkeen pietsosähköelementit pinottiin suikaleina. Tämä menetelmä mullisti pietsosähkötekniikan täysin.
Näin Epson sai viimein kehitettyä monien yritysten ja erehdysten kautta Micro Piezo -tulostuspäänsä, jotka näyttivät tietä ohuemmille pietsosähköelementeille ja pienemmille tulostuspäille.
Micro Piezo -tulostuspäiden kehitystyö alkoi vuonna 1990, ja massatuotanto saavutettiin vuoden 1992 loppuun mennessä. Vuonna 1993 markkinoille tulleesta Epson Stylus 800 -mustavalkomustesuihkutulostimesta tuli ensimmäinen tuote, jossa oli Micro Piezo -tulostuspää. Micro Piezo -tekniikka jatkoi kehittymistään. Seuraavan sukupolven tulostuspäissä oli lisänä monikerroksisia keraamisia materiaaleja, joissa oli erittäin integroidut pietsosegmentit (ML Chips). Niiden pietsosähköelementit olivat vähemmän alttiita vaurioille, minkä ansiosta näitä tulostuspäitä oli helpompi valmistaa suuremmissakin määrissä. Seuraavana vuorossa olivat TFP-tulostuspäät (Thin Film Piezo, ohutkalvoinen pietsomateriaali), joissa oli ohuimmat mahdolliset pietsosähköelementit, ja lopulta PrecisionCore-tulostuspäät, jotka olivat ratkaisu suurempiin tulostusnopeuksiin ja parempaan kuvanlaatuun. Micro Piezo -tulostuspäät eivät ainoastaan tarjoa erinomaista suorituskykyä, tarkkuutta, nopeutta ja kuvanlaatua, vaan ne tarvitsevat myös vain vähän virtaa, mikä tekee niistä parempia ympäristölle. Näiden ominaisuuksien ansiosta Micro Piezo -tulostuspäät levisivät nopeasti kaupalliseen ja ammattikäyttöön sekä toimistoihin.
Epsonin Micro Piezo -tulostuspäillä on potentiaalia kehittyä vielä entisestään ja vastata entistä useampiin tarpeisiin. Kun tulostuspäät saadaan vielä entistä tiiviimpään ja kompaktimpaan muotoon, tuloksena on entistä parempi kuvanlaatu pienemmillä kustannuksilla. Ja mitä enemmän tulostuspäihin saadaan suuttimia, sitä nopeammin ne kykenevät tulostamaan. Tällaisten edistysaskelien avulla Epson kykenee tarjoamaan tulevaisuudessa yhä luotettavampia mustesuihkutulostimia sekä kaupalliseen että yrityskäyttöön.
Epson jatkaakin kaiken aikaa Micro Piezo -tekniikan innovointia ja kehittämistä yhä paremmaksi.
Projektoritekniikan innovaatioita
Mikronäyttötekniikan kehittämällä annoimme maailmalle innovaation, joka on korvaamaton apuväline aidonoloisten ja eloisten värikuvien luomiseen. Tämä liiketoimintamme haara ajautui kuitenkin vaikeuksiin ja oli eräässä vaiheessa jopa vaarassa kaatua. Löysimme reitin pois näistä vaikeista ajoista hyödyntämällä markkinatutkimusta. Vierailimme asiakkaiden luona ympäri maailmaa selvittämässä eri alojen ongelmakohtia ja innovoimme sitten uusia tapoja näiden ongelmien ratkaisemiseen.
Kehitimme projektoreita, jotka tuottavat sekä laadukkaita että teräväpiirtoisia suuria kuvia, jotka on helppo nähdä mistä kulmasta tahansa. Nykyään projektoreitamme käytetään toimistoissa, kodeissa, opetusalalla ja jopa digitaalisessa taiteessa projection mapping -tekniikan ansiosta, ja ne tarjoavat iloa ja yllätyksiä monille ihmisille.
Teknologiamme
Läpimurto sinnikkään markkinatutkimuksen ja hellittämättömien ponnisteluiden jälkeen:
katsaus visuaalisten innovaatioiden historiaan
Läpimurto sinnikkään markkinatutkimuksen ja hellittämättömien ponnisteluiden jälkeen:
katsaus visuaalisten innovaatioiden historiaan
Maailmaa yhdistämässä mikronäyttötekniikan avulla
Mikronäyttötekniikka on Seiko Epsonin LCD-projektorien ja muiden visuaalisten viestintälaitteiden ydinominaisuus. Siinä yhdistyvät Epsonin oma HTPS-paneelitekniikka (korkean lämpötilan monikiteistä piitä sisältävät TFT-nestekidenäytöt) sekä erilaiset optiset ja suunnitteluteknologiat.
Ennen LCD-projektoreita projektorit olivat suuria ja painavia, niitä ei voinut kuljettaa paikasta toiseen ja niiden alhainen kirkkaus edellytti huoneen pimentämistä. Tämä muuttui Epsonin 3LCD-projektorien myötä. Ne ovat maailman ensimmäisiä projektoreita, joissa on kolme HTPS-paneelia, ja ne tunnetaan niiden kirkkaudesta ja siitä, että niiden katselu on kevyttä silmille. Ne ovat vaikuttaneet siihen, miten esityksiä näytetään suurilta näytöiltä, mutta lisäksi ne on otettu käyttöön myös opetusympäristöissä ja kotiteattereissa. Niiden ansiosta olemme säilyttäneet kärkisijan yli 500 lumenin projektorien markkinoilla jo 20 vuoden ajan vuodesta 2001 vuoteen 2021.
Epsonin mikronäyttötekniikan juuret ovat Seiko Quartz LC V.F.A. 06LC -kellossa, maailman ensimmäisessä digitaalikellossa, jossa on kuusinumeroinen LCD-näyttö ja joka tuli markkinoille vuonna 1973. Tuotetta arvostettiin suuresti juuri näyttönsä vuoksi, joka kulutti vain vähän virtaa ja jolla olevat tiedot näkyivät erityisen hyvin. Epson laajensi nestekideliiketoimintaansa sittemmin myös rannekelloja laajemmalle, ja tästä syntyi lopulta myös nykyinen projektoriliiketoimintamme.
Projektoriliiketoiminnan alkuvaiheet eivät kuitenkaan olleet helppoa aikaa.
Kompaktin LCD-täysvärivideoprojektori VPJ-700:n kehitystyö
Vuonna 1988 Seiko Epsonista tuli maailman ensimmäinen yhtiö, joka otti LCD-tekniikan käyttöön projektoreissa, ja vuonna 1989 se toi markkinoille kompaktin LCD-värivideoprojektori VPJ-700:n.
Maailman ensimmäisen projektorin myyminen ei kuitenkaan sujunut helposti. Teknistä tiimiä kasvatettiin yli 20-henkiseksi uuden ja aiempaa paremman VPJ-2000:n tuomiseksi markkinoille, mutta tämäkään ei vaikuttanut myyntilukuihin, mikä teki tilanteesta vain entistä huonomman. Kyseiseen aikaan suosiota kasvattivat erityisesti videokamerat ja muut tuotteet, mutta LCD-projektorien tarve kuvien heijastamiseen kotioloissa tai yritysmaailmassa oli rajattua.
Kun liiketoiminnan jatkuminen oli tämän vuoksi vaarassa, johto päätti supistuksista ja uudelleenjärjestelyistä. Ensimmäinen toimi oli perehtyä paremmin markkinoihin vierailemalla asiakkaiden luona eri puolilla maailmaa.
Viimeinen oljenkorsi: uusien mahdollisuuksien löytäminen
Viisi insinööriä ja kaksi myyntiedustajaa valittiin uudistamaan LCD-projektoriliiketoiminta täysin. Alkuperäisessä tiimissä oli ollut noin 20 henkeä, joten joukkoa karsittiin merkittävästi.
Tiimiin jääneet jäsenet alkoivat tehdä vierailuja asiakasyrityksiin eri puolille maailmaa. Jatkamalla näitä ponnistuksiaan kestävästi he onnistuivat lopulta saamaan selville, mitä markkinoilla tarkalleen ottaen tarvittiin.
Yhdysvalloissa erilaiset esitykset olivat yhtiöissä yleisiä, ja koska henkilökohtaiset tietokoneet olivat tulleet laajaan käyttöön, esitykset näytettiin usein tietokoneisiin yhdistetyiltä suurilta näytöiltä.
Tämän pohjalta tiimi tunnisti, että henkilökohtaisten tietokoneiden leviäminen yhä laajempaan käyttöön mahdollistaisi myös projektorimarkkinoiden kasvamisen. Tärkeimpiä tekijöitä tässä olisivat kirkkaus ja hyvä resoluutio, joiden ansiosta projektorien heijastamat kuvat olisivat tarkkoja myös valaistuissa huoneissa, mutta lisäksi myös pieni koko ja keveys, jotta projektoria voitaisiin kuljettaa paikasta toiseen, sekä mahdollisuus liittää projektori suoraan tietokoneeseen. Tavoitteeksi otettiin kirkkauden kaksinkertaistaminen sekä koon ja kustannusten puolittaminen, ja näiden pohjalta ryhdyttiin työstämään tuotesuunnittelua ja jakamaan tiimiläisten tehtäviä.
Tuotekehitystiimi alkoi miettiä tuotteiden kilpailukyvyn parantamista ja kustannusten pienentämistä, ja tuotanto- ja myyntitiimi jatkoivat työtä toiminnan laajentamisen eteen. He jatkoivat toistuvia vierailuja jakelijoiden luo ja kantoivat prototyyppiä mukanaan ympäri maailmaa. Kun jakelijat viimein havaitsijat todellisen eron kirkkaudessa ja resoluutiossa, he tiesivät saavansa Epsonin tuotteita myydyksi.
Oman paikan vakiinnuttaminen markkinoilla: tavoitteena yhä uusia visuaalisia innovaatioita
Kun oli viimein onnistuttu yhdistämään pieni koko ja tarkka resoluutio, yhtiö pääsi tuomaan markkinoille maailman ensimmäisen dataprojektorin, ELP-3000:n, vuonna 1994. Kyseiseen aikaan Windows 95 oli laajasti käytössä, mikä antoi ihmisille aiempaa useampia vaihtoehtoja erilaisten yritysesitysten luomiseen. Tästä tuli yksi niistä tekijöistä, jotka siivittivät ELP-3000:n räjähdysmäiseen myyntiin, sillä ELP-3000 oli suunniteltu heijastamaan tietoa henkilökohtaisilta tietokoneilta.
Vuonna 1995 Epson saavutti ykkössijan oman maansa projektorimarkkinoilla. Hellittämätön työ ja sopimukset, joita tiimi matkusti henkilökohtaisesti paikan päälle solmimaan, alkoivat vihdoin kantaa hedelmää. Yhtiö jatkoi uusien tuotteiden markkinoille tuomista ja oli samalla vakiinnuttamassa yrityskulttuuria, jossa on tavanomaista käyttää toimistoissa projektoreita esitysten näyttämiseen suurelta näytöltä.
Samalla Epson murtautui laajamittaisesti myös kotiprojektorimarkkinoille julkistamalla vuonna 2002 ELP-TW100:n, joka toi väriä ihmisten elämään. Lisäksi yhtiö on onnistunut valtaamaan jalansijaa opetusalalla ja auttaa nykyään rakentamaan opiskeluympäristöjä, joissa jokainen oppilas voi saada samantasoista opetusta.
Mitä tulee teknologioihin, mikronäyttötekniikka on sittemmin otettu käyttöön myös muissa tuotteissa, kuten älylaseissa, ja projektoreissa hyödynnetään nykyään myös laservalonlähdetekniikkaa. Kirkkaiden ja eloisten kuvien lisäksi on onnistuttu saavuttamaan tuotteiden pitkäikäisyys ja niiden helppo asennus. Näiden saavutusten ansiosta projection mapping -tekniikan käyttö digitaalisessa taiteessa ja kaupallisissa ympäristöissä käytetyissä digitaalisissa kylteissä on lisääntynyt merkittävästi, ja kyseisen tekniikan aikaansaamien kuvien ansiosta projektoreista on tullut ilon ja yllätysten lähde monille ihmisille.
Epsonin visuaalisen viestinnän alan innovaatiot tukevat myös jatkossa oppimista, työskentelyä ja elämistä tuomalla huipputekniikkaa hyödyntäviä olennaisia tuotteita yhteen ihmisten, muiden tuotteiden, tiedon ja palveluiden kanssa ja parantamalla näin pohjimmiltaan elämänlaatua samalla kun ne edistävät alan kehittymistä.
Innovaatioita ympäristövaikutusten vähentämiseksi
Johtavana tulostusalan yhtiönä aloimme etsiä ratkaisuja tulostuksesta syntyvään paperijätteeseen.
Tämän työn hedelmänä syntyi ”PaperLab”. PaperLab on maailman ensimmäinen1 kuivaprosessia hyödyntävä toimistokäyttöön tarkoitettu paperinvalmistusjärjestelmä, joka pystyy tuottamaan uutta paperia käytetystä paperista käytännössä ilman vettä2. Esittelimme järjestelmän kansainvälisillä Eco-Products 2015 -ympäristö- ja energiamessuilla, missä se nousi suureen suosioon yleisön keskuudessa.
PaperLab hyödyntää kuivakuituteknologiaa, joka muuttaa paperin kuiduiksi iskuvoiman avulla ilman vettä. Järjestelmä auttaa luomaan pienimuotoisen paperinkierrätyssyklin, joka mahdollistaa paperin kierrätyksen ja uudelleen käytön esimerkiksi toimistojen kaltaisissa paikoissa. Käytämme tästä syklistä kierrätyksen sijaan sanaa ”uusiokäyttö” valaisemaan paremmin sen synnyttämää arvoa. Tällä hetkellä työskentelemme yhdessä useiden eri yhteistyökumppaneiden kanssa saadaksemme ”kuivakuituteknologian” käyttöön myös muiden materiaalien kuin vain paperin kanssa.
Jatkamme myös tästä eteenpäin ponnistelujamme kestävän kehityksen mukaisemman maailman saavuttamiseksi ja yhteisöjen tukemiseksi.
Teknologiamme
Tulevaisuutta muovaavia innovaatioita:
kuivakuituteknologia
Huomautus1: Kaikkien kuivaprosessia hyödyntävien toimistokäyttöön tarkoitettujen paperinvalmistusjärjestelmien joukossa. Lähde: Epsonin marraskuussa 2016 teettämä tutkimus
Huomautus2: Järjestelmä tarvitsee pienen määrän vettä kosteuden säilyttämiseen järjestelmän sisällä.
Tulevaisuutta muovaavia innovaatioita:
kuivakuituteknologia
Painopisteeksi tulostettuun paperiin liittyvät ongelmat:
kaksi näkökulmaa, jotka johtivat läpimurtoon kehityksen saralla
Vuonna 2010 silloinen toimitusjohtajamme ja vastaava johtajamme Minoru Usui esitti haasteen tekniselle tuotekehitystiimille. Hän haastoi heitä sanomalla, että täytyy olla jotakin, mitä kaltaisemme tulostusalan johtava yhtiö voi yllä mainitulle asialle tehdä.
Tämän seurauksena teknologiakehitystiimin silloinen johtaja Kazuhiro Ichikawa alkoi tehdä vierailuja valtion virastoihin, yritysten toimistoihin ja rahoituslaitoksiin tarkkaillakseen, miten tulostettua paperia käytettiin ja miten se hävitettiin.
Hän havaitsi, että suurin osa tulostetusta aineistosta sisälsi luottamuksellisia tietoja, ja että kyseisen aineiston hävittäminen oli ulkoistettu ulkopuoliselle toimijalle, mistä aiheutui lisäkuluja. Asiakkaat eivät olleet tyytyväisiä tilanteeseen.
Samaan aikaan hän vieraili myös paperitehtaissa ja paperiteollisuuden tutkimuskeskuksissa tekemässä tutkimusta eri aihepiireistä paperinvalmistuksesta kierrätykseen. Hän sai tietää, että paperin kierrättämiseen tarvitaan suuria määriä vettä, ja jotta voidaan välttää vesien saastuttaminen, jätevesien käsittely nielee paljon rahaa. Hän tutustui tilanteeseen myös Japanin ulkopuolella ja havaitsi, ettei kaikilla alueilla ole riittäviä vesivaroja, mikä lisää paperin kierrättämisen haastavuutta entisestään.
Tästä syntyi ajatus kehitysmahdollisuudesta, jonka keskiössä olisi suljettu materiaalikierto ja luottamuksellisten tietojen suojaaminen.
Uusi haaste:
paperin kierrättäminen käytännössä vedettömän prosessin avulla
Kun haaste oli tunnistettu, teknologiakehitystiimi alkoi keskittyä sellaisen kierrätysmenetelmän kehittämiseen, joka ei käyttäisi käytännössä lainkaan vettä ja tuottaisi samalla laadukasta paperia.
Tämä oli kuitenkin erittäin haastava tavoite saavutettavaksi. Jos paperi revittiin liian pieniksi suikaleiksi, paperin kuidut rikkoutuivat, eikä niistä saanut enää valmistettua laadukasta paperia. Työ jatkui yritysten ja erehdysten kautta. Mutta vaikka kokeiluja ehti kertyä yli sata paperin rapsuttamisesta huhmareessa sen jauhamiseen tehosekoittimessa, toimivaa ratkaisua ei vain tuntunut löytyvän.
Läpimurto tapahtui lopulta, kun Ichikawa repäisi sormillaan palan perinteisestä japanilaisesta washi-paperista ja huomasi, että revityn reunan kuidut jäivät irtonaisiksi, niin että ne saattoi nyppiä irti muusta paperista. Tämä sai hänet ajattelemaan, että leikkaamisen, hankaamisen tai murskaamisen sijaan kuidut voisi olla parempi erottaa löysentämällä niitä ja erottelemalla ne toisistaan.
Tämän ajatuksen pohjalta syntyi Epsonin kuivakuituteknologia, joka koostuu useasta eri prosessista, joissa käytetyn paperin kuidut erotellaan ensin toisistaan (mikä tuhoaa samalla myös turvallisesti kaikki kyseiselle sivulle tulostetut tiedot), minkä jälkeen kyseisistä kuiduista valmistetaan uutta paperia. Epson halusi varmistaa, että tämä uusi teknologia myös hyväksyttäisiin markkinoilla, joten se esitteli PaperLabin, maailman ensimmäisen2 kuivaprosessia hyödyntävän toimistokäyttöön tarkoitetun paperinvalmistusjärjestelmän, joka kykenee tuottamaan uutta paperia käytetystä paperista käytännössä ilman vettä1, kansainvälisillä Eco-Products 2015 -ympäristö- ja energiamessuilla. PaperLab nousi suureen suosioon yleisön keskuudessa.
Uusiokäyttömahdollisuuksia kuivakuituteknologian avulla
”Kuivakuituteknologia” erottelee kuidut, sitoo ne yhteen ja muovaa paperia tietyn käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla, mutta lisäksi se myös mahdollistaa paperin käsittelyn, mitä pidettiin ennen mahdottomana, ja auttaa näin vähentämään jätteen määrää ja hyödyntämään uusia materiaaliominaisuuksia.
PaperLab sai näin aikaan enemmän kuin vain mahdollisuuden kierrättää paperia: se myös tuotti lisäarvoa käyttäjille. ”Kuivakuituteknologia” tarjoaakin pikemminkin uusiokäyttö- kuin pelkän kierrätysratkaisun. Juuri tämän kaltaisia yhteiskuntaa hyödyttäviä ratkaisuja Epson on alusta lähtien pyrkinyt luomaan.
Tähän asti kierrätystä on pidetty usein prosessina, joka vähentää tuotteen arvoa, sillä suurin osa kierrätysteknologioista ei kykene tuottamaan lisäarvoa. Epsonin toiveissa on kuitenkin laajentaa uusiokäytön kulttuuria tapana tuottaa lisäarvoa.
Kun ”kuivakuituteknologialla” saadaan annettua arvoa materiaaleille, jotka aiemmin hävitettiin pelkkänä jätteenä, myös valmistusmäärät ja sen myötä valmistuksesta aiheutuvat ympäristövaikutukset vähenevät.
Mitä voimme tehdä tulevaisuuden eteen?
Kestävää kehitystä tukevaa toimintaa ja yhteisöjen tukemista
Epson työskentelee tällä hetkellä samanhenkisten kumppaneiden kanssa ”kuivakuituteknologiaa” hyödyntävien uusiokäyttötapojen kehittämiseksi myös muille materiaaleille kuin vain paperille. Lisäksi pyrimme löytämään tapoja, joilla ”kuivakuituteknologian” avulla voitaisiin tuottaa uusia materiaaleja raakaöljypohjaisten materiaalien, kuten muovien, korvaajiksi. Epson jatkaa myös tulevaisuudessa kestävän kehityksen mukaisten ja yhteisöjä tukevien teknologioiden, tuotteiden ja ratkaisujen kehittämistä.
Huomautus1: Järjestelmä tarvitsee pienen määrän vettä kosteuden säilyttämiseen järjestelmän sisällä.
Huomautus2: Kaikkien kuivaprosessia hyödyntävien toimistokäyttöön tarkoitettujen paperinvalmistusjärjestelmien joukossa. Lähde: Epsonin marraskuussa 2016 teettämä tutkimus